Minne me tähtäämme?

“Most people fail in life not because they aim too high and miss, but because they aim too low and hit.”

–          Les Brown

Viime lauantaina 5.4.2014 kokoonnuimme jo toisen kerran ROIHUn merkeissä. Lähdimme jatkamaan verkoston kutomista jakamalla ideoita, joilla pääsemme lähemmäs tavoitettamme paremman ja monipuolisemman liikunnan aikaansaamiseksi. Roihun verkostotyöpaja järjestettiin kaupungintalolla, mikä viestii kaupunkimme vahvaa osallistumista verkostoyhteistyön edistämisessä. Mukanaan saimme suuren määrän Rovaniemen liikunnan alan vaikuttajia, enkä voisi lopulta olla tyytyväisempi lopputulokseen.

Päivämme alkoi avauspuheenvuoroilla ja verkoston pohjan luomisella. ROIHU10 projektin päätavoite lähestulkoon vaatii sen, että hiljalleen tuomme tietoisuuteen koko ajan vahvemmin Rovaniemen liikunnan alan vaikuttajien kentän ja sen laajuuden. Paikalla oli henkilöitä urheiluseuroista, hallinnon puolelta kuin koulutuksen saraltakin. Jokainen näistä linkeistä on yhtä tärkeä kuin toinenkin ja jokaiselta löytyi ideoita sekä näkökulmia päivänpolttaviin aiheisiimme.Kuva

Vietimme iltapäivän ideoiden sitä, miten voisimme yhteistyössä lisätä lasten ja nuorten liikuntaamme. Loimme paljon ideoita, ajattelimme todella ison laatikon sisällä ja myös satunnaisesti sen ulkopuolellakin. Parhaimpia ajatuksia lähdettiin jalostamaan vieläkin pidemmälle ja päädyimme luomaan toimenpiteitä sekä ratkaisumalleja, joita voimme lähteä toteuttamaan. Ennen kuin olemme vuoren huipulla, pitää meidän ottaa ensimmäisiä askeleita. Nämä ovat niitä ensimmäisiä askeleita ja matkalle pääsee mukaan. Oikeastaan mitä suurempi retkikunta tässä on mukana, sitä parempi mahdollisuus on löytää huipulle.

Kuva

Lauantai-iltana, ideatankit tyhjentäneinä, poistuimme kaupungintalolta varmana siitä, että saimme jo tänään paljon aikaan. Otimme ensimmäiset tärkeät askeleet yhteistyöverkoston rakentamisessa yhteistyössä Roihu10. Matka on nyt aloitettu ja lasten sekä nuorten liikunnan kehittäminen sai mielenkiintoisia uusia toimenpide-ehdotuksia.

Kuva

Valitsin alun lainauksen tähän tekstiin, koska kyseessä on kunnianhimoinen ja suuri hanke. Haluamme luoda Rovaniemestä Euroopan liikuntakaupungin, haluamme saada niin paljon lapsia ja nuoria liikkumaan kuin mahdollista, ja haluamme luoda oikeasti hyvin pyörivän koneiston urheiluseurojen, koulujen ja muiden liikuntaan vaikuttavien tahojen välille. Se ei tule olemaan helppoa. Mutta toisaalta se ei vaadi mitään erityistä. Se vaatii vain Sinut ja hieman aikaasi, hieman Sinun ideoitasi. ROIHUn onnistuminen vaatii vain sen, ettemme tyydy siihen millä tasolla Rovaniemen liikunta tällä hetkellä on. Meidän kannattaa tähdätä korkeammalle.

VV

Normaali

Rakennetaan Rovaniemen kotijoukkue yhteistyöllä

Tänään julkistettiin KPMG:n arvioinnin suomalaisen liikunnan ja huippu-urheilun rakenteista ja tulevaisuuden tavoitetilasta. Kpmg toteaa raportissaan yhdeksi keskeisimmistä uudistustarpeista liikunnallisen elämäntavan lisäämisen, mikä edellyttää rakenteiden ja työnjaon selkeyttämistä sekä liikuntamyönteisen asenneilmaston korostamista. KPMG päätyy selvityksessään esittämään liikuntakenttään merkittäviä uudistuksia

Liikunnalliseen elämäntapaan tulisi oppia pienestä pitäen. Arviointiraportissa suositellaan liikunnan lisäämistä päiväkodeissa ja kouluissa, jotta liikunnasta tulisi luonteva osa lasten ja nuorten arkipäivää. Liikkujat tarvitsevat myös ammattimaista ohjausta ja valmennusta. Tämä toteutuu arviointiraportin mukaan yhdistämällä valmennuskeskukset, urheiluakatemiat, urheiluopistot ja alueelliset toimijat alueellisiksi osaamisverkostoiksi. Nämä huolehtivat tulevaisuudessa tiiviistä suhteista kuntien liikuntatoimeen ja tukevat paikallista seuratoimintaa omalla osaamisellaan. Myös selkeitä muutoksia rakenteisiin tuotiin esiin: Valo, Olympiakomitea ja Paralympiakomitea yhdistetään, aluejärjestöt puretaan, TUL:n sekä FSI:n toiminnot tulee sulauttaa yhdistyvään kattojärjestöön.
Tavoitetilaksi määritellään Kpmg:n arviointiraportissa liikkujakeskeisyys ja kaiken järjestetyn liikunnan tulee edistää liikkumisen mahdollisuuksia. Urheilun mieltäminen yhteisöllisyyttä rakentavaksi arvoksi on toinen keskeinen tavoitteista. Myös yhteisen tavoitetilan ja urheilullisen kansallisidentiteetin saavuttaminen on keskeistä ja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tunnistettiin arviointiraportissa neljä kriittistä menestystekijää. Ensimmäinen näistä on liikunnallisen arkipäivän takaaminen päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Liikunnan lisääminen päiväkotien ja koulujen päivittäisohjelmaan yhteistyöverkostoja hyödyntäen nostettiin keskeiseksi toimenpiteeksi. Tämä mahdollistuu seurojen, päiväkotien, oppilaistosten ja työpaikkojen yhteistyöllä, joka hyödyntää osaamisen jakamisen ja kehittämisen. Osaamisen jakaminen ja uusien toimintamallien kehittäminen mahdollistaa myös urheilullisesti lahjakkaiden nuorten tunnistamisen.

Ammatillisen osaamisen hyödyntäminen toteutuu urheiluakatemioiden, urheiluopistojen, valmennuskes-kusten ja lajiliittojen aluetyön toimintaa koordinoimalla. Myös urheilun tutkimus ja tiedontuotanto tulee toteuttaa tulevaisuudessa luomalla valtakunnallinen liikunnan ja urheilun tietokeskus. Osaamisohjelman Sport.fi –sivustolle on jo koottu koko elämänkaarta koskevaa tutkimustietoa ja raportit toteutuneista ja käynnissä olevista hankkeista tavoitelian saavuttamiseksi. Myös järjestötoimintaan liittyvät tukipalvelut tulee keskittää tulevan kattojärjestön koordinoimaan tukipalveluyksikköön (Osaamisohjelma / KIHU).

Urheilun rakenteiden yksinkertaistamiseksi ja uudistamiseksi Valo, Olympiakomitea ja Paralympiakomitea tulee yhdistää yhdeksi kattojärjestöksi (vrt Norja). Rinnakkaisten toimintajärjestelmien purkaminen edellyttää mm. TUL:n, FSI: ja aluejärjestöjen tehtävien sulautumista kattojärjestön toimintaan. Lajiryhmien yhteistyön tiivistäminen toteutuu lajiryhmiä muodostamalla. Pienempien lajiryhmien kohdalla tavoitellaan tarkoituksenmukaisia lajiliittojen yhdistymismahdollisuuksia.

Liikunnan ja urheilun rahoitukseen haetaan uusia toimintamalleja ja laajempaa rahoituspohjaa. Suomalaisen urheilubrändin rakentaminen, tapahtumatoiminnan lisääminen, urheilun infrastruktuurin nykyaikaistaminen ovat agendalla. Liiketoimintaosaamisen lisääminen järjestäytyneen liikunnan toimijoiden keskuudessa mm. urheiluliiketoiminnan kehitysyhtiö perustamalla tavoitellaan varainhankinnan kehittämistä. Urheiluun liittyvien ammattien, esimerkiksi ammattiurheilijan, ammattivalmentajan ja lasten ja nuorten liikunnan ohjauksen ammattilaisten koulutuspolkujen kehittäminen ja mallintaminen edellytävät uusia toimintamallien kehittymistä.
Kriittisten menestystekijöiden saavuttamisen ja niihin johtavien toimenpiteiden tuloksena tavoitellaan neljää tavoitetta. Toimijoiden selkeä työnjako mahdollistaa yhteisten pelisääntöjen rakentumisen suomalaiseen urheiluun. Urheiluyhteisöllisyyden vahvistamisessa tavoitellaan yhteisesti hyväksyttävissä olevaa sosiaalista identiteettiä, yhtä kotijoukkuetta meille suomalaisille. Tämän joukkueen taitavat pelaajat koostuvat yhteistyöverkoston minialaisella osaamisen lisääntymisellä. Joukkuetta tukee kannustava yleisö, joka koostuu suomalaisista ihmisistä – ihmisistä, jotka arvostavat ja kehittävät liikuntaa ja urheilua kansallisaarteenamme ja tärkeänä osana kansallista identiteettiä.

Olemme jo käynnistäneet yhteistyöverkoston rakentamisen Rovaniemelle ”sportimmasta” tulevaisuudesta Roihu10. Voimme yhdessä toteuttaa useimmat Kpmg:n arviointiraportin tavoitetilan saavuttamista tukevat toimenpiteet. ME VOIMME SAAVUTTAA KAIKEN TUON JA ENEMMÄNKIN – RAKENTAMALLA YHDESSÄ JA YHTEISTYÖLLÄ TULEVAISUUTTA, JOTA EI VIELÄ OLE. OLETHAN SINÄKIN MUKANA KOKOAMASSA YHTEEN SUOMALAISTA LIIKUNTAA, URHEILUA JA MEIDÄN ROVANIEMEN OMAA KOTIJOUKKUETTA !

Arviontiraportin löydät osoittesta http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDQvMDQvMTRfMTNfMTlfODUyX0tQTUdfdXJoZWlsdW5fcmFrZW50ZWV0X3NlbHZpdHlzLnBkZiJdXQ/KPMG%20urheilun%20rakenteet%20selvitys.pdf

Normaali

Ajatuksia ROIHUsta

Kuulin ensimmäistä kertaa Roihu -hankkeesta professorilta, joka kertoi että Rovaniemellä ollaan käynnistämässä uudenlaista yhteistyöhanketta: ” Rovaniemi liikunnan ja urheilun huipulla 2014-2020”. Ensimmäinen ajatukseni oli että onpa mahtavaa! Rovaniemellä on jo nyt tarjolla monipuolisia liikuntapalveluja ja verkostoyhteistyöllä on mahdollista saavuttaa vielä enemmän ja sellaisia tavoitteita, joihin kukaan ei yksin toimien pysty. Verkostoyhteistyön hyödyistä vakuutuin tehdessäni pro gradu työni Lapin aikuiskoulutusta kehittäneessä hankkeessa. Yhteistyöverkosto on jotain enemmän kuin yksittäiset yhteistyösuhteet. Verkostoyhteistyön avulla monien eri alojen asiantuntijoiden on mahdollista löytää toisensa ja kohdentaa resurssinsa saavuttaakseen yhdessä määrittelemänsä tavoitteet.

Verkostoituminen ja yhteistyön tekeminen ovat olleet myös lukuisten tutkimusten aiheena ja tietoa aiheesta on helppo löytää. Saatavilla on monia mahtavia opuksia siitä, millaisia yhteistyöverkostoja ja hankkeita on toteutettu ja mikä niissä no ollut toimivaa tai vähemmän toimivaa. Esimerkkeinä mainittakoon ”Yhdistykset palvelemassa yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään” -kirja, josta voi lukea mm. onnistuneesta seuran ja kunnan yhteistyöstä (s. 44). Voimisteluseuran ja kunnan yhteistyö toi lisää liikuntaa lapsille ja seuralle mahdollisuuden oman lajinsa esittelyyn ja sitä kautta lisää harrastajia (http://www.kolmaslahde.fi/tietoa/casebook). Keskeisestä verkostoyhteistyöhön vaikuttavasta tekijästä, luottamuksesta, saa puolestaan kattavasti tietoa muun muassa Wilénin vuonna 2008 ilmestyneestä väitöstutkimuksesta: ”Luottamus alueellisen yhteistyön haasteena ja mahdollisuutena” (http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7412-5).

Kuitenkaan lähtökohdiltaan samankaltaisetkaan hankkeet eivät toteudu samanlaisina eri alueilla. Sitä eivät mitkään kirjat voi kertoa, mitä Rovaniemeläiset liikunnan ja urheilun parissa vaikuttavat eri alojen toimijat haluavat verkostoyhteistyöllä saavuttaa. Mitkä käytännöt sopivat meille parhaiten? Mitä meistä jokainen voi verkostolle tarjota ja mitä siitä hyötyä? Huhtikuun alussa 5.4.2014  klo 13-18 tapaamme Rovaniemen kaupungintalolla. Keskiössä ovat silloin nuoret sekä nuorten liikunnan ja urheilun parissa toimivat. Tule siis paikanpäälle kertomaan oma näkemyksesi ja ideoimaan mikä Rovaniemen liikunnan ja urheilun kehittämiseksi on parasta!

Tapaamisiin!

Hannele Lahtinen,

Roihu -hankkeen parissa häärivä tutkija (HTM, Lay)

 

Ps. Muistathan ilmoittautua TÄÄLTÄ!

Normaali

Aika teoille on nyt

Lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun aseman vahvistaminen seuratoimijoiden, julkishallinnon ja koulutuksenjärjestäjien uudistuvalla verkostoyhteistyöllä on kansallisesti merkittävä TEKOJEN PAIKKA. Panostaminen liikkuvampaan lapsuuteen ja nuoruuteen sekä urheilijan polun vaiheiden uudenlaisiin innovatiivisiin verkostoyhteistyön muotoihin on linjattu Huippu-urheilun muutostyön lisäksi (http://www.sport.fi/lasten-ja-nuorten-urheilu ) nykyisen hallituksen jäljellä olevan hallituskauden liikuntarahoituksen toimenpidesuosituksissa vuosille 2014-2015 (http://www.liikuntaneuvosto.fi/files/281/vln_arviointiraportti_lowres.pdf ) .
 Uusia avauksia liikunnallisemmasta tulevaisuudesta ja verkostoyhteistyöstä on tehty jo aikaisemmalla hallituskaudella erilaisissa hankkeissa. Linjaukset näkyvät jo nyt resurssiohjauksessa (poikkihallinnolliset rahoitusmuodot liikunnassa) ja tullevat entistä vahvemmin painottumaan (vrt.  Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2015 -2018 ja liikuntaneuvoston lausunto siitä http://www.liikuntaneuvosto.fi/files/284/Lopullinen_lausunto_tts.pdf ).
Viimeisin merkittävä verkostoyhteistyöhanke käynnistyi Jyväskylässä kesällä 2013  (http://www.sport.fi/lasten-ja-nuorten-urheilu/apua-arkeen/kasva-urheilijaksi-jyvaskylassa ). ”Kasva urheilijaksi” –hankekokeilun (https://peda.net/hankkeet/kasvaurheilijaksijyvaskylassa) järjestämä verkostotapaaminen oli ensimmäinen katsaus puolen vuoden verkostoyhteistyön rakentumisesta. Tapahtuman dokumentointi toteutettiin mielenkiintoisten lyhyiden videoesitysten muodossa. Näissä esityksissä mm. seurojen edustajat esittävät kokemuksiaan verkostoyhteistyö hyödyistä ja haasteista. Jarkko Finni (JKU) esittelee kokemuksiaan lasten urheilusta ja seurayhteistyöstä yleisurheiluseuran näkökulmasta https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=ZdrsEPOqZ2Q.  Monilajikouluyhteistyön kokemuksia VALOttaa esityksessään lentopalloseuran edustaja Taneli Nieminen https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=C0CP8Ew9Sxk.
Meillä Rovaniemellä on mahdollisuudet samaan ja vielä enempäänkin !  Mitä kaikkea voimmekaan yhteistyössä ”Roihu10”  saada aikaan… Tähän palaamme seuraavan kerran jo lauantaina 5.4.2014 klo 13 alkaen Rovaniemen Kaupungintalolla. Silloin seura- ja muut toimijamme pääsevät yhdessä muovaamaan yhteistyön lähiajan tavoitteita ja toimenpiteitä!
J.
Normaali

Tarinaa menneestä

Heipä taas,

Kaivelin tuossa vanhoja tiedostoja verkostoyhteistyön rakentumisen alkuametreiltä. Eka Roihu10 -seminaarityöpaja järjestettiin 20.1.2014 Lapin Urheiluopiston tiloissa. Tämä siksi, että Lapin Urheiluopisto oli yksi Roihu10 esiselvityshankkeen ydinkumppaneista. Muut kumppanit olivat Rovaniemen kaupunki, Rovaniemen kehitys, Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu, joka vastasi esiselvityshankkeen toteuttamisesta. Aloitusseminaarin teemananne tuolloin oli lapsuusvaiheen liikuntaverkoston kartoittaminen ja tulevaisuuden verkostoyhteistyön ideoiminen ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelijoiden vetämissä työpajoissa. Teema liittyi lapsuusvaiheeseen ensisijaisesti sen vuoksi, että etenimme hankeverkoston rakennustyössä elämänkaariajattelua seuraten.

Kuva

Muistaakseni tapahtuman aluksi kaupunginjohtajamme Esko Lotvonen korosti uudenlaisen yhteistyön mahdollisuuksia juuri Rovaniemellä.  Suomen Olympiakomitean akatemiaohjelman johtaja Markus Kalmari taas painotti Ounasvaaran kampuksen merkitystä yhtenä keskeisenä suomalaisen liikunnan ja urheilun kansallisena verkostotoimijana. Lapin Urheiluopiston monipuolisia mahdollisuuksia verkostotoiminnassa esittelivät toimitusjohtaja Heikki Keskitalo, valmennuskeskuksen johtaja Eero Hietanen ja huippu-urheilukoordinaattori Reijo Jylhä. Projektipäällikkönä haastoin puheenvuorojen lopuksi runsaslukuista seminaariväkeä tarttumaan rohkeasti mahdollisuuteen vaikuttaa liikkuvampaan tulevaisuuteen ja Rovaniemen nostamiseen Liikunnan ja Urheilun Huipulle. Työpajoissa ideoitiin iloisesti tutustuen ja yhteistoiminnallisesti työskennellen. Nelisenkymmentä seminaarilaista kokosi yhteen näkemyksiään rovaniemeläisen LASTEN liikunnan nykytilasta Rovaniemellä ja ajatuksia tulevaisuuden verkostoyhteistyön mahdollisuuksista ja toimenpiteistä.

Päällimmäisen muistikuvan tuosta innostavasta päivästä voisin tiivistää jotenkin näin: ” Liikkuvampi lapsuus Rovaniemellä on yhteisöllistä; kasvatamme yhdessä toimien lapsiamme liikunnan avulla sosiaalisesti taitaviksi, suvaitsevaisiksi ja avoimiksi uudelle, pitäen lapsen ja perheet toiminnan keskiössä.”

Entäpä mikä on tilanne nyt, kun tuosta on kulunut jo tovi…

Rovaniemeläisten lasten poikkeuksellisen korkea liikunta-aktiivisuus perustuu osaltaan rovaniemeläiseen elämäntapaan, joka taas pohjautuu terveisiin elintapoihin. YHDESSÄ ja YHTEISTYÖLLÄ tarjoamme laadukasta ohjattua liikkumista päiväkodeissa, kouluilla, lähiliikuntapaikoilla ja seuroissa.  Käyttäjien tarpeiden pohjalta rakennettu infra on uudenlaisen lähiösuunnittelun edelläkävijänä innostanut lapsiamme liikkumaan, mutta myös osallistumaan oman lähiympäristönsä kehittämiseen. Meidän rovaniemeläisten halu pysyä liikkuvimpana eurooppalaisena kaupunkina näkyy lasten vapaaehtoisen liikkumisen ja arkiliikunnan jatkuvana kasvuna.

Meidän lapsuusvaiheen liikunta-aktiivisuus valtakunnallisessa kärjessä toteutuu verkostoyhteistyöllä. ME YHDESSÄ liikunnasta roihu10 aloitimme jo 2014 aktivoimalla uusia tekijöitä verkostoyhteistyömme voimavaraksi. Nyt lapsen lähipiiri osallistuu aktiivisesti verkostoyhteistyömme toteuttamiseen. Verkostomme työllistää lasten liikunnan toteuttajia monissa eri tehtävissä ja monella tasolla. Lasten omat kaveriporukat osaltaan innostavat toisiaan liikkumaan. Mobiilisovellukset ja peliteknologia on rovaniemeläisellä osaamisella noussut lasten liikkumista lisääväksi keskeiseksi tekijäksi. Monikulttuurisuuden olemme onnistuneet käyttämään verkostoyhteistyömme voimavarana.  Hyväkuntoiset ikääntyneet ovat merkittävä resurssi verkostossamme erityisesti varhaislapsuuden ja lapsuusvaiheen ohjaustoiminnan osaajina.

 Kuva

Eri järjestöt, seuratoimijat ja vapaaehtoistyöntekijät toteuttavat uudistuvaa monipuolista ja tasa-arvoista lasten harrastustoimintaa.  Seutukuntayhteistyö toteutuu erinomaisesti verkostossamme. Tämä näkyy lapsiperheiden asuttamien kyläyhteisöjen elinvoimaisuutena ja erityisesti liikunta-aktiivisuutena liikuntabarometrien tuloksissa. Etäisyyksien hallintaa tukevat korkeakoulujemme ja loppukäyttäjien verkostoyhteistyössä kehitetyt sosiaalisen median ja it –teknologian mobiilit sovellukset. Ne aktivoivat lapsiamme päivittäiseen liikkumiseen päiväkodeissa, kouluissa sekä kaupunkiympäristössä mitä mielikuvituksellisinten pelien innostamina. Nämä ohjelmointialan osaamisen voimannäytteet ovat tulosta korkeakouluverkoston sitoutumisesta monialaisesti ja aktiivisesti lasten liikunnanedistämiseen.

Neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa verkostoyhteistyömme näkyy korkeakoulujen, liikuntajärjestöjen, yritys- ja seuraverkostojen osaamisen jakamisena. Lasten liikuntaa tuetaan, toteutetaan, kehitetään ja arvioidaan reaktiivisesti erilaisissa tehtävissä, tapahtumissa ja toimeksiantojen pohjalta.  

Kuva

Myös paikalliset yrittäjät ovat innokkaina yhteistyökumppaneina mukana lasten liikunta edistämisessä. Tähän on tutkitusti vaikuttanut se, että eri yritysten tarjoamaa niin aineellista kuin aineetonkin resurssia on näkyvästi kohdennettu suoraan lasten liikunnan lisäämiseen. Yrittäjät ovat olleet myös erityisen tyytyväisiä siihen, että yhteistyö ei ole jäänyt ainoastaan sponsoroinniksi, vaan esimerkiksi verkostotoimijoiden osaamispääoman vaihtokauppa on käynyt vilkkaana. Rahoille on siis koettu saatavan vastinetta! Näkyvyydestä tulikin mieleeni, että luin tänään mielenkiintoisen jutun meille kaikille tutusta ”Roihu10” verkkolehdestä.  Jutussa kerrottiin jo kansainväliseksi kasvaneesta ”Rovaniemen lasten olympialaisista”, jonka verkostomme lukuisat eri toimijat tälläkin kerralla onnistuneesti yhteistyössä järjestivät.  Erityistä iloa herätti jutun yhteydessä haastatellun 4-vuotiaan Auroran vastaus media-alalla opiskelevan toimittajanuorukaisen kysymykseen siitä, mikä Rovaniemellä asumisessa on parasta. ”Se kun täällä pääsee hallastamaan leikuntaa joka ikinen päivä!!”

J.

Normaali

Viesti tulevaisuudesta; Roihu10 liikkuvammasta tulevaisuudesta – muistikuvia matkasta huipulle lapsi ja nuori toiminnan keskiössä

 

Tänään on merkittävä päivä  28.2.2018. Me Rovaniemeläiset olemme ylpeinä aloittaneet Uuden Vuoden Euroopan Liikuntakaupunkina, City of Sports in Europe.  Rovaniemi oli jo vuonna 2017 liikkuvin eurooppalainen yli 20 000 asukkaan kaupunki kaikilla liikuntabarometrin mittareilla mitattuna! Erityisesti valtakunnallista huomiota saa lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuus, joka on poikkeuksellisen korkea. Talviolympialaiset Etelä-Korean Pyeongchangissa ovat juuri päättyneet ja Lapin Urheiluakatemian urheilijat saavuttivat neljä mitalia, joista yksi on kultainen. Rovaniemellä on jälleen kesällä 2018 verkostoyhteistyössä järjestettävä kansainvälinen suurtapahtuma…

Tämän mahdollisti 2014 käynnistynyt uudenlainen verkostoyhteistyö; se rakentui seuratoimijoiden, järjestöjen, kaupungin, korkeakoulujen, muiden oppilaitosten ja yrityselämän yhteistyöllä aidoissa liikunnan toimintaympäristöissä. Päämäärätietoinen, osallistava ja innovatiivinen yhteistyökulttuuri loi vahvan rovaniemeläisen identiteetin ja verkostomaisen kehittävän kaupunkikulttuurin, jota käydään Bencmarkkaamassa ympäri Eurooppaa – HYVÄ ME !

Ajatellessani tuota aikaa vuonna 2014 muistan ”junantuomana” rovaniemeläisenä ihmetelleeni sitä, miksi Rovaniemi ei voisi toimia suunnannäyttäjänä liikunnan ja liikuntakulttuurin ajankohtaisissa kehityshaasteissa. Tiedettiinhän tutkitustikin, että lapsuusvaiheessa liikuntasuositusten mukaisesti liikkuvia oli hädin tuskin puolet ja että nuoruusvaiheen urheilussa pitkään jatkunut drop out –ilmiö oli syvenemässä. Myöskään nuorille, jotka eivät olleet ”Urheilijan Polulla” oli vähän vaihtoehtoisia liikunnallisia polkuja tarjolla. Silloin ero ohjatussa toiminnassa olleiden ja muiden laten ja nuorten välillä kasvoi niin suureksi, ettei harrastukseen myöhemmin mukaan tuleminen, DROP IN , onnistunut. Nuorten ja nuorten aikuisten liikunnan vähäisyys oli yhteydessä syrjäytymiseen ja alkoi olla jo kansallinen huolenaihe. Aikuisiän ja ikääntyvien alhainen liikunnallinen aktiivisuus huolestutti yhtenä yhteiskunnallisena haasteena muiden joukossa (.

 

Kun 2014 oli Liikunnan ja urheilun muutostyön seurauksena tunnistettu, että rovaniemeläisessä liikunnan ja urheilun toimintakentässä tehtiin monia asioita edistyksellisesti.  Tämä näkyi erityisesti urheilijan polun ympäristössä ja erityisesti Lapuin urheiluopiston valmennuskeskuksen sekä Lapin Urheiluakatemian työn arvostamisena. Tuolloin ensiaskeleita ottaneen Lapin ammattikorkeakoulun ammatillinen liikunta-alan koulutus oli tunnistettu merkittäväksi koulutusosaamisen tuottajaksi. Yhteistyö Ounasvaaran kampuksella oli tiivistymässä ja uusia verkostoyhteistyön muotoja alettiin kehittämään monessa suunnassa.

 

Rovaniemen kaupunki ja sitä ympäröivät alueet muodostivat jo vuonna 2014 poikkeuksellisen liikunta-alan innovaatioympäristön. Kaupungin aktiivinen seura- ja järjestötoiminta sekä kaupunkialueelle laajemminkin rakentunut liikkumisen mahdollistava infra oli mahdollisuus, jota ei parhaalla mahdollisella tavalla ole vielä hyödynnetty. Kahden korkeakoulun monialainen osaaminen oli liikunta- ja liikuntapalvelutoiminnan kehittämisessä mukana hyvin vähän. Ainoastaan Lapin Urheiluopiston liikunta-alan koulutuksessa ja Lapin Ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajan sekä fysioterapian koulutusohjelmissa oli verkostoiduttu seuraverkoston ja liikuntapalveluntuottajien kanssa. Tietoisuus korkeakouluopiskelun monialaisuuden tuottamisista mahdollisuuksista oli vielä tuolloin huonosti tunnettua ja siksi lähtökuopissaan. Ensimmäinen verkostotapaaminen tammikuussa 2014 sai jo seurat liikkeelle ideoimaan tulevaisuuden verkostoyhteistyötä. Verkostoituminen konkretisoitui kuitenkin toden teolla huhtikuun alussa (mm. 5.4.2014) pidetyssä seurojen ja järjestötoimijoiden yhteisessä ”Verkostoitumismyllyssä – IdeaSiulassa”. Tuon tapahtuman onnistumisessa ja yhteistyöverkoston kehittymisessä urheiluseurojen ja järjestöjen aktiivisuudella oli erityisen merkittävä rooli.

 

Kun Keski- Suomen liitto oli liikunta- ja urheilustrategiassaan jo 2012 (http://www.keskisuomi.fi/filebank/22811-6_2012_Keski-Suomen_liikunta-_ja_urheilustrategia_final_pieni.pdf ) linjannut tavoitteekseen olla liikkuvin maakunta Suomessa olimme saaneet kumppanin verkostoyhteistyön hyvien käytänteiden leviämiselle  maakuntatasolla.  Keski-Suomessa oli keväällä 2014 käynnissä pilotti, jossa verkostoyhteistyöllä  julkisen ja kolmannen sektorin välillä saatiin uusia kokemuksia ( http://www.sport.fi/lasten-ja-nuorten-urheilu/apua-arkeen/kasva-urheilijaksi-jyvaskylassa). Myös muita uudistavaan yhteistyöhön perustuvia verkostoja oli käynnistynyt ennen meidän oman yhteistyöverkoston rakentumista vuoden 2014 aikana.

 

Mutta nyt täytyy jatkaa muiden asioiden parissa – koirat kutsuvat suksille ja riekkojahtiin Utsjoen tunturialueella. On se hienoa, että voin edelleenkin olla aktiivisesti mukana mentorin roolissa Rovaniemeläisten korkeakoulujen  verkostoyhteistyössä kehittämien it ja mobiiliteknologiasovellusten avulla. Palataanpa juttuun taas ensi viikolla J!

 

Normaali